Welcome Guest [Log In] [Register]
Add Reply
Mustarastas; Kuwarla
Topic Started: Oct 18 2011, 06:12 PM (133 Views)
Wiltti
Member Avatar
Vastaherännyt
Päätinpä minäkin, että on aika saada toinen hahmo peliin :D Tulikin oikein kilometritiedot, herranjestas, mutta toivottavasti ei ole paljoa korjailtavaa..

Kuva 1 Kuva 2

Nimi: Mustarastas ("Rastas")
Oikea nimi: Amira Derora de Sarai (ei ole kertonut kenellekkään)
Ikä: Nuori
Sukupuoli: Narttu
Laji, rotu: Koira, sekarotuinen; sukulinjassa ainakin kanaankoiria
Lauma, asema: Kuwarla, pyrkii soturiksi

Ääni: *tulee*
Tunnusmusiikki: *tulee*
Pelaaja: Wiltti

Luonne: Rastas on melkoinen poikatyttö. Hän on rasavilli, räväkkä ja erittäin itsepäinen, mutta ainakin lähes aina iloinen ja pirteä. Hän rakastaa seuraa; porukassa hän innostuu helposti kisailemaan, laskemaan leikkiä ja pitämään hauskaa, ja monesti Rastaan puhetyyliin kuuluukin leikkimielinen sarkastisuus ja näpäyttely. Rastas nauraa paljon, joskus väärissäkin tilanteissa, ja on erittäin ulospäinsuuntautunut ja riehakas persoona.
Ensitapaaminen Rastaan kanssa voi olla kaikkea muuta kuin miellyttävä, jos sattuu kuulumaan vihollislaumaan ja piruilemaan edes hieman Rastaan kuulumisesta Kuwarlaan. Koska Rastas on omaksunut hyvin poikamaisen luonteen, ja monet pojat hänen iässään puhuvat lihaksilla, niin tekee myös Rastas. Samalla hän saattaa käyttää terävää kieltään, mutta keskittyy aina enemmän vahingoittamiseen ja toisen ajamiseen karkuun. Rastaalla on hyvin nopeat refleksit ja hän on muutenkin erittäin rivakka liikkeissään, joten jos vastustaja on kovin iso ja hidas, saa Rastas helposti niskan päältä kiinni nopeilla, tarkoilla iskuillaan.
Niinä harvoina päivinä, jolloin Rastas nousee väärällä jalalla, hän hakeutuu yleensä omiin oloihinsa. Silloin on parempi jättää poikamainen narttu rauhaan, ellei kuulu erittäin läheisiin ystäviin, koska tällöin Rastas on räjähdysalttiimmilaan. Jos häntä menee häiritsemään tästä huolimatta, on erittäin todennäköistä, että saa satikutia sekä Rastaan rähjäyksen muodossa että kynsin ja hampain. Rastaalla nimittäin on tapana että kun hän suuttuu, hän suuttuukin sitten räjähtäen.
Jos Rastaan kanssa sattuu ystävystymään, ystävyys kestää kaikki myrskyt ja tuulenpuuskat, jos se Rastaasta on kiinni. Rastas nimittäin suorastaan rakastaa ystäviään, varsinkin niitä kaikkein lähimpiä, ja on aina valmis kuuntelemaan ja tukemaan - ja pitämään hauskaa, totta kai. Yksinkin Rastas pärjää, mutta koska ystävät ovat hänelle kaikki kaikessa, hän tuntee olonsa hyvin nopeasti yksinäiseksi ilman seuraa.
Usein aamuäreäksi luokiteltava aloittaa yleensä päivänsä lähtemällä joko yksin tai kaksin jonkun toisen kanssa kävelyretkelle jonnekkin. Silloin Rastaassa näkyy se puoli, joka vain aamuisin hänestä näkyy; Rastas on tällöin melko rauhallinen ja hiljainen, hyvin tyyni. Tällöin hän nauttii luonnon katselemisesta ja rentoutumisesta jonkin kauniin näkymän edessä, oli se sitten kirkas tähtitaivas, auringonnousu tai vaikka sumuinen järvi. Monet hänet tuntevat huomaavat myös, että Rastas puhuu aamuisin paljon pehmeämmin kuin yleensä - mutta tämä rauhallisuus on nopeasti ohi ja kestää enintään tunnin siitä, kun Rastas heräsi. Jollei kyseistä aamu"rituaalia" ole saatu toimittaa rauhassa loppuun, Rastas on äreä koko loppupäivän.

Ulkonäkö: [Rakennetta katsoessa ei kannata luottaa kuvaan, koska myö en osaa piirtää oikeanlaista rakennetta vaikka kuinka yritän.]
Rastaan ruumiinrakenne on hyvin kanaankoiramainen; tasapainoinen, notkea ja voimakas, mutta kuitenkin melko siro. Pään rakenne on hyvin perinteisen pystykorvan, ja silmät ovat soikeanmuotoiset, pistävänkeltaiset ja kirkkaat. Korvat ovat pystyt, mutta (tilanteesta riippuen) ne osoittavat yleensä rennosti taakse. Häntäänsä Rastas kantaa joko kippuralla selkänsä päällä tai antaa sen roikkua rentona maata kohti. Häntä on kärjestään ja osittain alta musta, ja mustan renkaan yllä on vielä samanlaiset renkaat harmaalla ja lilalla. Liikkeet Rastaalla ovat nopeat, sulavat ja ilmavat. Säkä on hyvin erottuva.
Rastaan harjas on punkkarimainen, melko tuuhea ja usein moneen suuntaan sojottava. Otsalla roikkuva harjas on pääosin lila violetein raidoin, mutta niskassa roikkuva tupsu on enemmän violetti kuin lila.
Pääväriltään valkea turkki koostuu kahdesta kerroksesta, karkeammasta päällyskarvasta ja pehmeästä alusvillasta, joten Rastas kestää kunnon pakkasiakin. Vasemmassa etutassulla neidolla on nahkainen, punertavanruskea kynsikäs, jota Rastas käyttää peittämässä ikävännäköistä arpeaan.
Koko - säkäkorkeus n. 50cm, paino --kg

Menneisyys:
Rastaan suvussa on pitkälti ollut kanaankoiria. Emon koko suku oli asunut satoja vuosia Israelin aavikoilla, kunnes Rastaan isoisoisovanhemmat pyydystettiin sieltä ja tuotiin Eurooppaan jalostustarkoituksissa. Rastaan emo Amila syntyi puhdasrotuisena rikkaaseen perheeseen, kun taas Amilan suuri rakkaus ja Rastaan isä Taisto oli pelkkää sekarotuista sekasotkua eri roduista, vaikka suurimmaksi osaksi muistuttikin tavanomaista, mustavalkoista pystykorvaa.
Amila päästettiin joka aamu ulos talon (tai pikemminkin kartanon) suureen, aidattuun pihaan. Eräs aamu portti oli kuitenkin auki, ja Amila sai tilaisuuden karata. Amilan mielestä turvallinen sisäelämä oli tylsää, ja niinpä hän päätti piristää päiviään pienellä tutkimusretkellä lähiympäristössä, luvaten mielessään tulla kuitenkin heti takaisin. Sitten hän törmäsi puolivilliin kulkukoiraan, joka herrasmiesmäisesti esitteli itsensä Taistoksi ja kysyi, voisiko näyttää hienolle neidolle kaupunkia. Amila suostui hyvillä mielin tietämättä vieraiden matkaan menemisen vaaroista, mutta hänen onnekseen Taisto ei ollut vaarallinen vaan osoittautui hyvin kiinnostavaksi persoonaksi. Retken jälkeen Amila karkasi muutaman kerran tapaamaan urosta, joka odotti häntä aina aidan ulkopuolella.
Kaksikko rakastui palavasti, ja kuukauden kuluttua kävi ilmi, että Amila oli tiine. Hän synnytti seitsemän pentua kodissaan; yhden nartun, Rastaan, jota silloin kutsuttiin Amiraksi sekä hänen kuusi veljeään. Ihmiset olivat tietenkin järkyttyneitä, että sellainen vahinkopentue oli sattunut käymään loistavalle jalostusnartulle, mutta perheen pikkutyttö ei antanut perheen lopettaa pentuja. Niin pennut saivat varttua hemmoteltuina lemmikkikoirina.
Ainoana narttuna kuuden veljen seassa Rastas kasvoi sitkeäksi pikkukoiraksi. Rasavillein veljien seassa hänestä tuli poikamainen ja hän oppi pitämään puolensa veljiään vastaan rajuissakin leikeissä. Puolenvuoden ikäisenä hän oli veljiään vahvempi ja johti koko villiä poikalaumaa omaan, räväkkään tyyliinsä.
Onnellinen sisäelämä oli kuitenkin nopeasti ohi, kun veljille löydettiin yksi kerrallaan kodit. Rastas aiottiin pitää, mutta hän itse oli eri miltä. Eräänä päivänä Amila vei tyttärensä tapaamaan isäänsä, jonka vapaaseen elämäntyyliin Rastas ihastui. Rämäpää lähti muutaman kerran itsekseen tapaamaan isäänsä ja joka kerta vakuuttui, että se elämä oli häntä varten. Lopulta hän karkasi elämään samaan tapaan.
Karkumatkallaan Rastas oppi selviytymään kartanoa ympäröivässä metsässä ja vaelsi pitkän matkan törmäten matkoillaan niin ärtyneisiin mäyriin, kettuihin, variksiin kuin kulkukoiriinkin. Eräs äksy kettu sai aikaan Rastaan etutassun arven, joka näyttää nykyään enemmän karvattomalta laikulta kuin coolilta arvelta. Vaikka Rastas on kaikkea muuta kuin tyttömäinen, hän ei tahtonut näyttää mokomaa läikkää, ja kun hän löysi metsästä hanskan, hän poimi sen mukaansa ja peitti arven sillä.
Eräänä aurinkoisena, kesäisenä päivänä Rastas näki ensimmäistä kertaa nykyisen nimikkolintunsa, joka istui lehtikuusen latvassa, ja hän ihastui välittömästi sen kauniiseen lauluun ja hiilenmustaan höyhenpeitteeseen. Illan tullen mustarastaan laulu saatteli nuoren koiranalun Väylälle ja laaksoon, jossa hän harhaili muutamia päiviä, ennen kuin törmäsi kahteen Kuwarlan edustajaan ja kuullessaan ylistäviä tarinoita laakson elämästä, hän pyysi lupaa liittyä.
"Oletteko nähneet sellaista mustaa, kaunista lintua? Se lauloi muutama päivä sitten sen kiviröykkiön luona, joka johtaa laaksoon", Rastas kysyi noilta erääseen keskustelun hiljaiseen väliin.
"Se on mustarastas. Niitä on välillä aika paljonkin täällä", toinen Kuwarloista kertoi.
"Mustarastas..." Rastas mutisi itsekseen niin hiljaa, ettei kumpikaan kuullut ja nyökytteli hajamielisesti. Hän piti linnusta.
"Mikä sinun nimesi muuten on?" kysyi toinen Kuwarloista, ja Rastas säpsähti ajatuksistaan.
"Öh... Mustarastas. Kutsutaan tosin Rastaaksi."

Perhe:
Emo Amila
Isä Taisto
Kuusi veljeä, joiden kohtalosta ei tietoa.
Wilttitätönen ropettaa tällä hetkellä Feralilla sekä Rastaalla! (;
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Koopa
Member Avatar
Taivaankannen kannattaja

Jees, hyväksytty on. C:
Noetar | Penumbra | Calypso | Ruska | Galahad

Posted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous)
« Previous Topic · Uudet hahmohakemukset · Next Topic »
Add Reply

PRINT theme created by tiptopolive of InkDropStyles