Welcome Guest [Log In] [Register]
Add Reply
  • Pages:
  • 1
  • 3
Miten satuimmekaan olemaan tällaisia?; Med Fireway.
Topic Started: Dec 15 2011, 10:59 PM (649 Views)
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
Niebaum

Ajatuksiinsa uponnut oranssi harhama istui Kyyjoen reunaa koristavan metsän puiden alla, katsellen taivaalta hiljaa putoavia untuvaisia lumia. Näky oli suorastaan kaunis, untuvien hiljalleen peittäessä koko jo valkoista rantaa. Uros oli jo hetken aikaa ehtinyt istuskella puun alla ja katsoa putoavaa lunta. Kaiho oli johdattanut uroksen tänne, sinne missä hän viimeksi oli tavannut Linen. Siitäkin oli jo kauan, liian kauan. Niebaum ei niinkään katsonut tasan tarkkaan kuinka monta päivää oli edellisestä tapaamisesta ollut, mutta jo sen verran että uroksen sydäntä pisti jo pelkästä naaraan ajattelusta ikävästi. Se oli hyvä pisto, tunne joka kertoi rakkaudesta, mutta myös siitä kuinka kovasti tätä kaipasikaan. Jos Lineä ei näkyisi pian... Niebaum melkein luuli itsensä pian rynnäköivän pakolla kylään, vain nähdäkseen tämän. Väliäkö muista kuwarloista. Pääasia oli, että hän näkisi Linen ja että tällä olisi kaikki hyvin.

Niebaum puhalsi nenänsä päälleen pudonneen haituvan pois poissaolevasti, keskittyen vain puoliksi sen hetkiseen maailmaan. Hänen sydämensä oli sillä hetkellä liikaa huolta ja surua, mutta enimmäkseen lämpimiä tunteita erästä naarasta kohtaan.

// Noin. Hieman kesti mutta tässä se nyt on :3 //
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
Linea Zampino

Harjaspäinen naaras kulki metsästysryhmän jäljissä, hitaasti. Aikaisemmin Line oli ilmoittautunut metsästysryhmän mukaan, ja lähtenyt hakemaan saalista kylään, ja nyt naaras retuuttikin hampaissaan hentoa, nuorta jänistä. Muut kantoivat onnistuneen retken tuotoksia hampaissaan, jutellen niitä näitä, mutta harmaaturkkinen oli jättäytynyt jälkeen, ja uponnut jälleen omiin ajatuksiinsa.
Viimeisten viikkojen? Kuukausien? ajan Linen päässä oli pyörinyt tasan yksi asia; Niebaum. Harhamauros tuli naaraan mieleen pienimmästäkin, ja kaikki, mikä oli Kuwarlanaaraan ympärillä, muistutti harhamasta.
Kun rykelmä kulki läheltä Kyyjokea, Linen katse kirkastui hetkessä. Hän haistoi ilmassa ... jotakin? Muut olivat kiertämässä jo kauempaa kohti kylää, mutta harjaspää ei tajunnut muuta maailmassa, kuin hajun kirsussaan. Niebaum. Oli ihme, ettei raitaharjainen alkanut hyppiä riemusta,mutta tuo pakottautui rauhoittumaan, ja hivuttautui sivummalle. Kukaan ei huomannut mitään. Pian Line pyrähtikin juoksuun, Kyyjokea kohti, kohti hajua, jonka hän olisi tuntenut missä vain, koska vain. Yhä Line riiputti suussaan jäniksenraatoa, mutta se ei haitannut menoa, ei ennen, kuin Line näki rakkaimpansa.
"Niebaum!" pääsi huuto naaraan huulilta, ja jänis putosi sillä hetkellä maahan. Nopeasti harjaspää lähti juoksemaan kohti Niebaumia, huomaisi uros hänet tai ei. Linen olisi pian päästävä Niebaumin luo.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
Mikään ei olisi järkyttänyt Niebaumia pahemmin, kuin takaansa kuuluva tuttu huuto. Uroksen sydän hyppäsi kurkkuun, kun tämä nousi istuma-asennostaan ja kääntyi hieman epäuskoisen näköisenä äänen suuntaan.

Sieltä, lumen leijaillessa alas taivaalta, juoksi Line. Mikään maailmassa ei olisi voinut olla kauniimman näköistä, kuin harmaa, ruskeaharjallinen siro naarassusi juostessa hänen luokseen untuvalumen keskellä. Uroksen sydämensä suorastaan täyttyi onnentunteesta, kun tämä hylkäsi puunalusen juosten Linen luo yhtä hätäisesti kuin tämä hänen.
"Line!" Niebaum ei voinut olla parahtamatta onnellisena. Jalat vain kantoivat uroksen eteenpäin kuin liitäen, ja koko muu maailma tuntui sumentuvan Lineä lukuunottamatta.

Niebaum hidasti ennenkuin he törmäisivät toisiinsa, ja uros nappasi hukan rakkaudentäyttämään syleilyyn heti kun saisi siihen tilaisuuden. Uros vuodatti siihen koko sen tuskan ja onnen jonka oli joutunut kokemaan heidän erossaolonsa ajan.
"Luulin jo ettemme enää koskaan tapaisi", uros kuiskasi halauksen lomasta, ääni puhkuen iloa ja rakkautta. Oli kuin Niebaum ei olisi tavannut Lineä vuosiin.

// Ehkä hieman kliseistä tuo viimeinen mutta menkööt. On se vaan niin sööttii <3 //
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
// Nawwww .... Toi kaksikko on jotain niin sulosta että ... <3 Mitä sitä kliseistä <3

Linea Zampino

Line itse ei ollut edes huomannut lunta, hentoisia untuvia ympärillään. Hän oli ollut liian almaissa huomatakseen, ja nyt liian onellinen tajutakseen muuta kuin Niebaumin. Harmaaturkki alkoi jarrutella, kun harhamauros lähestyi nopeasti, kuin liitäen häntä kohti. Kuitenkin törmäys vältettiin, ja pian harmaaturkkinen kaapattiin rakastavaan syleilyyn. Line painoi kuononsa vasten harhamaa, haistellen uroksen ominaishajua, rauhallisena. "Oli niin ikävä ..." naaras mumisi uroksen turkkiin, painaen otsansa - ja harjansa - kiinni uroksen kylkeen, tahtoen pysyä siinä ainiaan.
Harmaaturkkinen osti hieman turkoosia katsettaan kohti Niebaumia, nosuten osittain takajalkojensa varaan, etutassut ilmassa. Naaraan häntä heilui vimmatusti, ja tuo kurkotti painamaan kirsunsa Niebaumin poskeen. Harjaspään oli olltu niin ikävä, että nyt tuon sydän oli pakahtua kaikesta onnesta ja riemusta. Onnellinen, rakastava hymy oli levinnyt naaraan huulille, tuon seistessä takajalkojensa päällä, etutassut ilmassa, pitäen kuonoaan kiinni Niebaumin poskessa, haistellen tuon hajua kuin se olisi ollut kaikkein paras haju maailmassa - ja Linen maailmassa olikin.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
Niebaum nautti täysin siemauksin siitä, että Line oli taas hänen lähellään. Tämä tuttu, huumaava tuoksu täytti uroksen melko heikon nenän saaden hänet huokaisemaan syvään.
"Niin minullakin sinua", uros vastasi ääni hieman tukahtuen toisen niskavilloihin kun tämä hieroi hellästi luista kuonoaan toiseen. Oli jo aikakin että he olivat taas tavanneet toisensa, sillä Niebaum tuskin olisi jaksanut yksinään enää kovin kauaa.

Niebaum antoi toisen nojata itseensä, häntä kuitenkin hieman harmittaen heidän suorastaan järkyttävä kokoeronsa: Line joutui nojaamaan etutassuillaan hänen rintakehäänsä jotta olisi ylettynyt päähän. Se harmitti häntä, tuoden yhä enemmän ilmi sitä kuinka erilaisissa maailmoisssa he todella elivät.

"Oli ilmeisesti ikävä?", Niebaum kiusoitteli hetken kuluttua, loihtien kasvoilleen itselleen hieman epätavallisen virneen. Tästä huomasi että suden läsnäololla oli ollut hieman vaikutuksia yleensä hiljaiseen Niebaumiin. Pelkästään hyviä, kuitenkin.
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
Linea Zampino

Naaras hymähti, kun harhama totesi, että tunne oli ollut molemminpuolinen. "Mukava kuulla. Tavallaan" harjaspää mumahti, virnistäen sitten suloisesti.
"Tottakai!" harmaaturkki sanahti, laskeutuen takaisin istuaman, hieman nolonakin. Naaras käänsi turkoosit silmänsä tassuihinsa, kuin ne olisivat olleet mielenkiintoisemmat kuin Niebaum, ja sen Line tajusi itsekkin. Kun hän vihdoin tapasi uroksen taas, hän vältteli ja katseli maahan - nyt kun hän vihdoin oli harhaman seurassa, olisi hulluutta hukata hetkeäkään.
"Kaikki kunnossa? Mitä olet tehnyt viime aikoina, Niebaum?" Line kysyi ,hymyillen urokselle, kääntäen katseensa tuohon.
Valkoiset haituvat laskeutuivat Linen harjalle ja turkkiin, mutta tuo ei välittänyt niistä, vaan keskittyi Niebaumiin, katsellen urosta hiljaa, hymyillen onnellisena kuin mikäkin idiootti - he kuitenkin joutuisivat eroamaan taas pian.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
"No mitä harhama oikeastaan voi tehdä. Kierrellyt ja kaarrellut ympäriinsä kuten yleensä", Niebaum sanoi naurahtaen lämpimästi toisen huudahdukselle. Että Line osasi olla suloinen välillä.
"Että ei sinänsä mitään erikoista. Entä sinä? Pääsitkö kylään takaisin ilman että kukaan haistoi minua?", uros kysyi vielä varovasti ja toivoi ettei ollut aiheuttanut toiselle ongelmia.

Niebaum seurasi toisen esimerkkiä, mutta istumisen sijaan siirtyi naaraan vierelle maate jolloin heidän päänsä olivat aikalailla samalla mitalla. Näin olisi paljon helpompi jutella, kuin että tuijottaisi toista alaspäin. Se toi Niebaumille jotenkin inhottavan ylikatselevan olon. Kuin tämä olisi sutta parempi. Jota Niebaum ei missään nimessä ollut.
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
Linea Zampino

"Sama täällä. Olen ollut metsästysryhmän mukana, ja samalla etsinyt sinua ..." harmaaturkki kertoili, hieman punastuen, kun paljasti etsineensä urosta. Mutta no, melko selvästi Niebaumkin tuntui Linen silmissä kaivanneen harjaspäätä, joten eipä kai lausahdus kovin pahakaan ollut, kunn harjaspää hetken sitä mietti.
"Ja ei. Kuka minua edes olisi kaivannut, saati jäänyt haistelemaan?" harmaaturkki sanoi, naurahtaen kuivasti, kuitenkin iloinen hymy huulillaan. Naaraan turkoosit silmät haroivat välillä ympäristöä, naaras peläten, että metsästysryhmä tulisi takaisin.

Kun Niebaum kävi makuulle harmaaturkkisen vierelle, naaras painoi päänsä uroksen niskaan, kevyesti. Hetken naaras haisteli uroksen ominaistuoksua, sitten, irrottautuen, katsellen turkooseilla silmillään urosta. Pitkästä aikaa, hän oli onnellinen. Ja iloinen, täynnä rakkautta.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
Niebaum hymyili aidosti toiselle, kun toinen kertoi etsineensä tätä metsästysryhmän kanssa. Häntä kuitenkin harmitti kuinka paljon riskejä Line otti moisella teolla, mutta uros oli liian onnellinen alkaakseen moisesta paasaamaan.

"Niinkö? Minä olisin ainakin", uros sanoi kuin varovasti. Kuinka yksinään Line oikein joutui kuwarlien kylässä olemaan? Naaraan puheista päätellen täysin yksin. Eikö Linellä ollut se pentu? Missäs tämä oli?
"Mutta eikö sinulla ollutkin pentu? Missä hän on?" Niebaum sanoi, varovaisella äänellä. Hän ei tiennyt oliko aihe kovin herkkä toiselle, joten hän yritti mahdollisimman varovasti kysyä aiheesta.

Kun Line painoi kuononsa Niebaumin niskaan, uros päästi syvän, onnellisen huokauksen. Hän sulki silmänsä nauttiakseen tunteesta, mutta tunsi kuitenkin pian toisen katseen itsessään. Niebaum lukitsi omien syvänsinisten silmien katseensa toisen turkooseihin.
Kysymys hypähti uroksen mieleen yhtäkkiä. Niebaumin ilme vaihtui hymystä hieman surulliseen, kun uros käänsi katseensa maahan. Nyt tai ei koskaan.

"Tuota... Jos et halua mennä takaisin kylään... Mikset-tuota- jäisi sitten minun kanssani..?" Niebaum sanoi hyvin varovaisella äänellä, katsellen kaikkialle paitsi toista kohti.
"Mutta ymmärrän kyllä jos et halua", uros sanoi surullisesti, hyväksyen jos toinen ei tahtoisi. Kyllä hän aikuisena sen kestäisi.
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
Linea Zampino

"No, kyllä ... Mutta hän asuu kylän ulkopuolella, enkä olen nähnyt häntä moneen viikkoon." harmaaturkki sanahti, hieman kiusaantuneena. Aiko oli ollut outo viime tapaamisessa, ja harjaspää oli huolissaan tyttärestään, mutta samalla halusi pitää omana tietonaan, että pennulla oli jonkinmoinen hätä. Herkkä tai suurempia tunteita herättävä aihe ei ollut, mutta Lineä kirpaisi kumminkin muistella Aikoa.

Kun Niebaum kysyi kysymyksensä takellellen, harmaaturkki oli hetken hiljaa, kuunnellen vielä Niebaumin seuraavat sanat. Harjaspää hymähti hiljaa, sitten virnistäen harhamalle lempeästi. "Mielelläni." oli ainoa, mitä harjaspää sanoi, hymy pysyen naaraan kasvoilla kestona.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
Niebaum ei kysellyt suden pennusta enempää, sillä tämän hieman vaivaantunut olo ei ollut jäänyt huomaamatta. Ehkä Line ei ollut vain valmis puhumaan tästä? Vaikka uroksen uteliasuutta kolkutti, ajatteli hän ensin naaraan oloa kuin omaa pohjatonta uteliaisuuttaan. Nimen kysyminen saisi jäädä myöhemmäksi.

Niebaumin katse oli kierrellyt viereisissä puissa, kunnes Linen vastaus sai hänen katseensa napasahtamaan toiseen yllättäyneenä.
"T-todellako?" uros kysyi varmistaen oliko kuullut oikein. Niebaum oli jo mielessään valmistautunut toisen kieltäytymiseen, mutta tämän vastaus heitti kaiken epäilyksen pois. Ehkä hänen ei pitäisi epäillä toista noin... Olihan Line jo todistanut pitävänsä Niebaumista. Mistä uros ei voisi olla yhtään sen kiitollisempi kuin oli jo.
Kuinka kirkkaana Linen ikihymy oikein loistikaan.

Vastaus täytti Niebaumin lämmöllä, ja mietti kohta halkeavansa kaikesta siitä onnesta mitä Line hänelle antoi. Sen täytyi olla kohta jo epäterveellistä.
Niebaum kumartui hellimään Linea, tuntien pakottavaa tarvetta saada koskea toista jotenkin. Harmi vain ettei se ollut ainoastaan heidän kahdenkeskeinen hetki. Tumma harjallinen varjo irvisti piilossaan halveksivasti, poistuen paikalta nopeasti mutta äänettömästi.

// Ajattelinpa lisätä hieman jotain äksönii :D //
Edited by Sihiro, Dec 24 2011, 01:11 AM.
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
// OMG mikä son! O__o

Linea Zampino

"Luuletko, että valehtelisin?" Harmaaturkki kysyi, hymyillen lempeästi urokselle, painautuen tuon kylkeen, kuitenkaan päästämättä painoaan uroksen harteille. Hiljaa, onnellisena huokaisten Line painoi harjaksen peittämän päälakensa uroksen kylkeen, hengittäen syvään Niebaumin tuoksua.

Naaras ei edes huomannut tarkkailijaa, vaan oli uponnut tähän hetkeen, haluamatta herätä, tjauta muun maailman olemassaolo. Nyt harmaaturkki ei nähnyt ja kuullut kuin Niebaumin ja itsensä uroksen vierellä.

// Nawwn.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
"En toki", Niebaum sanoi tuntien hieman syyllisyyttä. Kuinka hän olisi voinut epäillä toista noin? Niebaum tunsi toisen pään kyljessään, ja hän sulki silmänsä ja keskittyi hetkeen. Ehkei harhamuus ollut niin paha asia kuin hän oli luullut.

Onni keskeytyi pian. Niebaum tunsi vihamielisyyttä ympärillään, sekä monia vihaisia katseita. Uros töytäisi Lineä hieman jos tämä ei ollut huomannut, ja nousi makuulta. Varjoista hiipi esiin mustaakin mustempi susi, jonka jääsinisten silmien katse oli suunnattuna Niebaumiin. Pian suden rinnalle ilmestyi muitakin, pelottavan äänettömästi.

Pian kaksikko oli saarrettu. "Kuinka kehtaat", musta susi murisi Niebaumille, katseessaan pelkkää vihaa ja inhoa.

// Leevi and the Leavingisin Itkisitkö onnesta on niin hyvää musaa kirjottaa XD Samaa maata Karavaanarin kanssa. Ja jos meinaat kirjottaa joukosta jotain, niin ne si käyttäytyy vihamielisesti vaan Niebaumii kohtaan. //
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Fireway
Member Avatar
Vastaherännyt
Naaras hengitti syvään, kuitenkin heräten omasta, pienestä maailmastaan, kun kuuli ympäriltään murinaa, ja Niebaumin töytäisy kertoi jonkin oelvan hätänä. Harjaspää loikkasi pystyyn nopeasti, kauhuissaan tuijottaen esiin tulevaa pikimsutaa sutta ja sen seuralaisia keitä olivatkaan.
Naaras katsahti Niebaumiin kauhuissana, pysyen tuon vierellä. Harjaspää mulkoili joukkiota, joka kehtasi häiritä heitä- Ensin Cireno ja nyt herra pikimusta. Naaras ei sanonut mitään, vaan odotti, että Niebaum tekisi jotakin, ja pitäisi myös saada selville, mitä vieraat halusivat.
Posted ImagePosted ImagePosted ImagePosted ImagePosted Image
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
Sihiro
Member Avatar
Rikkokaamme ratkoksia.
Musta susi viis veisasi Niebaumista joka tuijotti murhaavasti, vaan siirsi keltaisten silmiensä katseen Lineen. Katse oli täynnä ymmärrystä, ja ystävällisyyttä laumalaista kohtaan.
"Voitte tulla nyt neiti, harhama ei tee teille pahaa nyt kun olemme tässä", uros sanoi hymyillen, pitäen kuitenkin Niebaumia silmällä.

Niebaum ei reagoinut mitenkään suteen, mutta katsoi sivusilmällä miten Line oikein reagoisi itse. Hän ei oikein ymmärtänyt täysin mikä kuwarlien tarkoitus oli, mutta näiden murhaavat ilmeet kertoivat ihan tarpeeksi.
Sihiron koirakatras tuhoamassa taloa -

Kenjata ||Noen || Niebaum || Cireno || Acid
Offline Profile Quote Post Goto Top
 
1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous)
Go to Next Page
« Previous Topic · Kyyjoki · Next Topic »
Add Reply
  • Pages:
  • 1
  • 3

PRINT theme created by tiptopolive of InkDropStyles